tiistai 17. lokakuuta 2017

Hakuleirillä

Aussieyhdistys järjesti kuun vaihteessa pk-leirin Maaningalla Kuopion lähettyvillä. Lajivalinnan sai tehdä haun ja jäljen välillä, me treenattiin molempina päivinä hakua. Oltiin matkassa Stiinan ja Freyan kanssa ja hyvin sujui taas yhteiselo lapsikoirilla. Lenni oli matkassa seuralaisena.

Leiripoppoo

Saavuttiin paikalle jo perjantaina yömyöhään ja treenit aloitettiin lauantaina heti aamusta. Vedettiin molempina päivinä kaksi kierrosta, ja kun koiria oli hakuryhmässä kahdeksan, niin ihan mukavasti sai ulkona olla! Onneksi vältyttiin rankkasateelta. Porukassa oli meidän pentujen lisäksi lähinnä kokeneempia koiria, joista suurin osa teki jo kokeenomaista rataa. Hakualueena meillä oli 200 metrin mittainen rata, joka oli maastoltaan ehkä vähän haastavampaa mihin ollaan totuttu. Toiselle puolelle oli hyvä näkyvyys sinne viiteenkymppiin asti, toiselle näkyvyyttä ei ollut laskevan ryteikköisen rinteen takia juurikaan.

Vilppu on kriittisessä murros-/mörköiässä ja oli ensimmäistä kertaa metsään mennessä kerrassaan järkyttynyt siitä että yhtäkkiä metsässä oli piiri vieraita ihmisiä. Tajusi kyllä sitten että ollaan menossa tekemään hakua ja lähti suhteellisen motivoituneesti juoksemaan pistoa, mutta tuli maalimiehelle vähän kiertäen ja matalana. Tämä tuli mulle täysin yllätyksenä, sillä pari viikkoa aiemmin OnniDogissa Vilppu oli tehnyt ihan normaalin treenin vierailla maalimiehillä eikä silloin mörköillyt ollenkaan. Ikävaiheen piikkiin se on kai laitettava.

Loput kuvat meidän omista treeneistä, © Aija Tanskanen

Vimsu rentoutui kyllä siitä pikkuhiljaa ja teki kivasti hommia, mutta tultiin siihen tulokseen että tehdään ihan superhelppoa treeniä josta se saa paljon palkkaa. Päästiin hyödyntämään myös mahdollisuus totuttaa Vilppu siihen, että maalimies voi ihan oikeasti olla mies.  Tehtiinkin molempina päivinä ihan vain motivaation ja itseluottamuksen nostamiseen tähtäävää treeniä. Tuli erittäin tarpeeseen ja teki varmasti hyvää jatkon kannalta, vaikka tietty olisi ollut kiva sekin jos pentu olisi ollut parhaimmillaan ja olisin saanut enemmän vinkkejä miten edetä kotitreenissä.

Hyviä ideoita etenemiseen tuli kuitenkin muiden treeneissä, jotka olivat ihan viikonlopun parasta antia. Tuntui että opin lisää maaston ja koiran lukemisesta, koetilanteessa toimimisesta, koiran palkkaamisesta ja treenin varioimisesta. Oli älyttömän hyödyllistä päästä näkemään osaavien koirien pitkiä suorituksia ja huomata, miten nuoretkin koirat toimivat hienosti kun pohjatyö on tehty huolella ja motivaatio kohdillaan. 

Lisäksi oli aivan mahtavaa päästä tapamaan aussieihmisiä ja kuuntelemaan kokeneempien harrastajien tarinoita. Oli ihana viikonloppu, siitä lämmin kiitos yhdistyksen aktiiveille, kouluttajille ja muille osallistujille! Aivan varmasti osallistun toistekin, jos näitä tulevaisuudessa järjestetään. Vähänhän huonosti nukkuminen ja koko päivän ulkona oleminen aina verottaa, mutta nyt ollaan jo toivuttu ja oli kyllä ehdottomasti sen arvoista. Maaningan Haukkumaja oli myös huippu paikka, siistit tilat ja hyvät maastot.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti