torstai 21. syyskuuta 2017

OnniDog 2017: Kokonaisvaikutelma

OnniDogista on jo kaksi viikkoa. Palataan vielä sen tunnelmiin yleiskatsauksen muodossa! Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli supermukava, tykkäsin koko konseptista paljon ja aion ehdottomasti palata tänne seuraavina vuosina uudestaan. Saman skaalan koiratapahtumaa ei Suomessa muualla järjestetäkään, joten kiva että se on tässä lähestulkoon kotikulmilla!


Koulutukset olivat pääsääntöisesti erittäin hyviä. Tietysti kouluttajien taso vaihteli, osa oli selvästi kokeneempia kouluttajia kuin toiset. Kaikista koulutuksista sai irti jotain, mutta toisista enemmän kuin toisista, mikä on ihan ymmärrettävää. Vähän harmitti ettei päästy Reija Niemisen hakukoulutukseen, ne olisivat olleet to-pe kun taas meidän hakutreenit olivat vasta lauantaina. Samoin spesiaalitreenit (Mika Jalonen, Krista Karhu, Jirka Vierimaa) täyttyivät alta aikayksikön eikä niihin päässyt kuin muutama halukas. Ensi vuonna siis vielä aiemmin liikkeelle! Koulutuksista erityisesti rally, dobo ja kohteet ja korokkeet olivat mun mieleen.

Ensi vuonna täytyy päästä kokeilemaan pallopaimennusta, flyballia, ehkä koirafrisbeetäkin. Kikkarointia ehdottomasti, kun Vilppukin on vetoiässä! Esine-etsintätreenit ja peltojälki kiinnostaisi myös. Saa nähdä minkälaisia koulutuksia on ensi vuodelle tulossa, varmasti vähintään yhtä kiinnostavia juttuja kuin mitä nyt oli. Tietysti tuttujakin lajeja on mukava päästä treenaamaan uusien kouluttajien opissa.

Luennot olivat kaikki superhyviä, loistavat luennoitsijat! Luennot myös tauottivat päivää mukavasti ja tarjosivat mahdollisuuden ruokatauolle kuivassa ja lämpimässä. Teki terää. Vähintään yksi luento per päivä on varmasti mulla ohjelmassa ensi vuonnakin, jos aiheet sattuvat olemaan yhtä kiinnostavia kuin tällä kertaa. Erityisesti Katriina Tiira vakuutti ja toki Mika Jalosen tokoluento oli aivan huippu myös.

Aikataulut olivat OnniDogin puolesta onnistuneet: tarjolla oli taatusti riittävästi kaikkea. Ehkä koulutukset voisivat kestää 45 min (tai  1 h 45 min) tasatunnin sijaan, niin jäisi paremmin aikaa siirtymille, ehtisi vaihtaa koiran ja tarvittaessa vaatteet rauhassa. Useissa koulutuksissa 45 minuuttia tehokasta työskentelyaikaa riittäisi aivan hyvin. 

Omiin aikatauluihini olin myös tyytyväinen, ehdin ja jaksoin mennä kaikkiin koulutuksiin mihin olin ilmoittautunutkin. Luento sekä noin kaksi treenituntia per koira oli hyvä määrä. Rennompia lajeja koira jaksaisi varmasti kolmekin päivässä, mutta kuusi treenituntia voisi alkaa olla mulle jo aika hurja määrä.

Uusi panta! Vimpun pentupanta on samasta koristenauhasta, joten jatkettiin Batman-linjalla.

Ostosmahdollisuudet olivat vähän liiankin hyvät... Berran, Platinumin ja Origon myyntipisteiltä sai kaiken mitä tarvitsi ja vähän ylimääräistäkin. Mulle tarttui mukaan ke-hun treenilelu, Vilpulle Vijuen ihana isojen poikien puolikurrapanta, Naturis-makkaraa ja OnniDogin omalta myyntipisteeltä erikoinen kananmakuinen roll-on. Sitä en ole vielä päässyt testaamaan, mutta kyseessä on siis nestemäinen herkku täysin deodoranttia muistuttavassa purkissa. Turhia ostoksia ei onneksi tullut tehtyä, vaikka olisi tehnyt mieli hankkia lisää leluja, Vilpulle uusi grippihihna, itselle uusi treeniliivi ja vaikka sun mitä.

Ympäristönä Himos on toimiva. Kivoja lenkkireittejä piisaa ja koulutuksille oli hyvin tilaa. Varsinaiset tapahtumakentät kestivät sateellakin ok kunnossa, mutta agilitya en lähtisi märälle luonnonurmelle tekemään. Nose work, dobo ja kohteet ja korokkeet tapahtuivat hotellin alakerrassa pienessä salissa, joka oli isommalle koiramäärälle vähän ahdas ja lattiamateriaaliltaan liukas mutta muuten toimiva. Kiva että on sisätilaakin käytössä!

Välimatkat Himoksen alueella eivät ole kovin pitkät, mutta auto oli ihan kiva nafteissa siirtymissä. Hakuilemaan myös lähdettiin alueelta vähän kauemmas. En ollut ennen käynyt Himoksella, mutta alueella navigointi onnistui ihan hyvin. Hotellin alakertaan löytäminen oli ekalla kerralla pikku haaste, mutta myöhemmin sinnekin ilmaantui opaste.

Majoitus Patalahden rantamotellissa n. 4 kilometriä alueelta oli onnistunut ratkaisu. Edullinen, siisti kämppä jonne mahtui hyvin. Parasta oli sauna viereisessä rakennuksessa! Ei ehkä niin idyllinen majoituspaikka kuin Himoksen mökit, mutta suoraan sanottuna hinta ratkaisi tässä asiassa. Ei mitään valittamista, suosittelen ja taidan palata Patalahteen ensi vuonnakin. Motelli on ihan lammen rannassa, mutta uimaan ei tänä vuonna tarvinnut kastuakseen lähteä, niin jäi välistä.



Hakukoiran alku Vilppukin on hommissa Sporttirakin kuvaamalla videolla OnniDogista!

1 kommentti:

  1. Oon itseasiassa samaa mieltä kaikesta 👍 oli niin kivaa! Saa alkaa säästää jo ensvuoden kojuja varten 😂 aksaa ois ollu kiva kokeilla uutena lajina mutta se märkä nurtsi kyllä hirvitti. Siirtymäajat koulutusten välille ehdottomasti 🙏

    VastaaPoista