lauantai 17. kesäkuuta 2017

Luontopolkuja kolmin kappalein

Luontopolku-haaste jatkuu. Ollaan nyt käyty kävelemässä Jyväskylän kaupungin ylläpitämistä luontopoluista neljä kymmenestä ja lisäksi yksi yksityisen tahon ylläpitämä polku. Vielä on polkuja jäljellä, mutta niin on kesääkin onneksi.

Kangasvuoren luontopolulla käytiin jo joku aika sitten. Se on kolmen kilometrin mittainen ja kulkee osin pururadan viertä, osin syvemmällä metsässä. Paras kohta tällä polulla oli ehdottomasti ihanan soisen Vuorilammin alue, jossa on myös kota tulentekopaikkoineen. Jos oltaisiin tiedetty, olisi pitänyt ottaa eväät, mikään luontoretki ei ole liian lyhyt evästelyyn. Koirat eivät vielä uineet, mutta siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus ja olisi lampeen päässyt itsekin pulahtamaan tikkaita pitkin. Polun varrelle mahtui myös vähän suomaisemaa, mikä ilahdutti mua kovin - suot ovat vaan niin kauniita.




Viime viikolla testattiin Aittovuoren luontopolku, joka oli kenties mun suosikki tähänastisista poluista. Sekin oli reilut kolme kilometriä pitkä, kulki vaihtelevassa maastossa ja oli tosi rauhallinen - ketään ei näkynyt muuten kuin alun ja lopun pururadan vierellä kulkevilla osuuksilla. Vähän matkaa polku kulki uuden asuinalueen takana, missä tuli lievästi toisten takapihalla kävelemisen fiilis, mutta muuten sai olla omassa rauhassa ja nauttia ihan hiljaisesta metsästä. Polun varrella oli mielettömän kaunista vanhempaa metsää, kiviä ja kallioita eli myös loistavia kuvauspaikkoja. Tänne voisin palata uudestaankin.





Eilen käytiin vielä Sippulanniemessä, jossa on neljän kilometrin mittainen luontopolku. Se kulki paikoin pururadalla ja paikoin todella lähellä golfkenttää, ja isolta tieltä liikenteen melu kantoi polulle melkein koko matkan. Vastaantulijoita ramppasi väärästä kiertosuunnasta jatkuvasti eikä täällä ollut hirveästi varsinaista luonnon rauhaa, mutta ihan kiva metsäinen polku kuitenkin. Aikaa meni muutamine kuvaustaukoineen puolisentoista tuntia. En ehkä menisi toiste tänne, sen verran varsinkin tuo golfkentän läheisyys ja jatkuva trafiikki häiritsi.





Ensi viikolla päästäänkin nauttimaan suomaisemista enemmänkin; lähdetään juhannukseksi koko porukka mun lapsuudenkotiin Itä-Suomeen ja ajattelin että jos sää suinkin sallii, voisi käydä Patvinsuolla heittämässä jonkun lenkin. Toivottavasti ei ainakaan räntää sada!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti