torstai 30. maaliskuuta 2017

Vilppu 11 viikkoa


Kaikki kuvat © Aija Tanskanen

Viime sunnuntaina lähdettiin kasvattaja-Aijan kanssa käyttämään Vilppu osteopaatilla, Katriina Slottella Tampereella. Vipellähän oli vähän rankka alku elämässä ja sitä jouduttiin aika kovaa kiskomaan ulos synnytyskanavasta, ja luovutusiän molemmin puolin se on pari kertaa ontunut etujalkaansa, joten Aija halusi käydä tsekkaamassa miltä sen kroppa ammattilaiselle tuntuu nyt kun se kasvaa niin kiihkeästi.

En tiedä osteopatiasta mitään, mutta oli tosi mielenkiintoista päästä seuraamaan Katriinan työskentelyä! Vilpun niskassa oli vähän hoidettavaa ja samon siinä etujalassa, tarkemmin en oikein osaa avata. Mutta ei kuitenkaan mitään hälyttävää eikä kuulemma uudestaan tarvitse välttämättä tulla. Pentu oli superhienosti koko vajaan puolen tunnin hoidon ajan ja saikin paljon kehuja. On se vaan niin taitava pieni! Myös matkat Tampereelle ja takaisin sujui hyvinkin rauhassa, vähän piti menomatkalla kiljua elämän kauheutta. Ennen kotimatkaa käytiin vielä lenkillä neljän aikuisen aussien ja Vilpun Leo-veljen kanssa, joten riehumisen jälkeen pentukin malttoi nukkua koko matkan.

Pentuni on riivattu
Maanantaina treffailtiin sitten Aijan omien ja hoitokoirien sekä Stiinan ja Freyan kanssa leikin merkeissä. Leolla, Vilpulla ja Freyalla painit sujui hyvin ja hienosti pupsit jaksoivat vajaan parin tunnin rauhallisen lenkin. Loppumatkasta maltettiin jo kulkea hihnassakin nätisti. Käytiin vielä Stiinan kanssa punnitsemassa pennut Kodin Terralla, Vilpulla oli painoa 7.7 kg eli on se viikossa puolisen kiloa kasvanut.

Keskiviikkona oltiin treenaamassa. Koulutan puoliksi yhden ryhmän ennen omia treenejä ja ajatuksena tietysti oli, että molemmat koirat odottelevat nätisti sen ajan kun treenataan. No, Lenni odottelikin, kuten aina, mutta Vilppu haukkui menemään koko ajan ennen kuin mun agikoutsi Aino kävi pelastamassa sen autoonsa sukulaisaussie Keksin ja karjisten seuraksi. Siellä se oli ollut onneksi rauhassa. Lennin treenien jälkeen pupsi pääsi juoksemaan vähän namikupille ja mun luo ja hyvin kulki, on se vaan niin reipas!

Lenni kulki myös hyvin, rata oli suhteellisen juostavissa, vähän joutui kääntämään ja valssaamaan. Mulla on ollut välillä vaikeuksia saada käännettyä valssit loppuun saakka, mutta nyt koira tuli niihin hyvin ja teki kivasti hommia. Ihan niin kovaa ja intensiivisesti se ei mennyt kuin parilla viime kerralla ja mm. kepit olivat aika hitaat, mutta virheettömät kuitenkin. Tyytyväinen saa olla.



Vilppu 10.5 viikkoa

Torstaina käytiin myöskin hallilla, treenikaverin avustuksella tehtiin Vilpun kanssa muutama luoksetulo ja vähän leikkiä. Vilppu leikki tosi hyvin ja oli muutenkin pätevä! Nyt laitoin pennun odotteluajoiksi Lennin kanssa samaan häkkiin ja hyvin se rauhoittui sinne nukkumaan, joten testataan sitä myös ensi viikolla. Vilppu pääsi myös vähän leikkimään Messin ja Mimmin kanssa, joten illalla kotona olikin hyvin hiljaista.

Treenikavereilta hyviä huomiota pennun kanssa touhuamisesta:
  • Jos aikoo leikkiä ja ruokapalkata reilummin samalla kerralla, ensin aina leikkisessio - kylläisen koiran ei tarvitse enää saalistaa
  • Alustalla rauhoittuminen kannattaa opettaa heti, auttaa myöhemmin
  • Merkin ja siivekkeen kiertoja voi hyvin aloitella  

Maailman komein tyyppi

11-viikkoinen Vilppu on temperamenttisempi tyyppi kuin vielä vähän aikaa sitten; se haukkuu, puree, riehuu ja sekoilee. Mutta se on myös sosiaalinen, rohkea, reipas ja fiksu tyyppi, ja tietenkin maailman söpöin. Vilpun kanssa on älyttömän kiva puuhata, kun se on niin mielissään tekemisestä ja oppimisesta ja oppii vieläpä hurjan nopeasti. Se osaa pieneksi vauvaksi jo paljon juttuja ja oppii joka päivä lisää! Pari ekstratuntia päivään olisi kiva, niin ehtisi tekemään riittävästi. Yksinolot ovat sujuneet edelleen aika hyvin ja hihnassa pentu kävelee joka päivä paremmin, vaikka aika usein se vielä intoutuu puremaan nilkkoja tai repimään Lennin hihnaa. Tykkään siitä niin kovasti!

edit. Pakko vielä lisätä, että Vilppu on joko ihmelapsi tai sitten se ymmärtää puhetta. Naksuttelin sille iltaruoalla alustalle rauhoittumista ja pentu oppi ihan muutamalla toistolla menemään eri puolille huonetta siirtämälleni alustalle makaamaan. Niin hieno!

4 kommenttia:

  1. Joo varmasti pakko kyllä tuo alustatreeni alottaa heti itekkin 😁 jotenkin tuntuu että siinä rauhoittumises on hieman hommaa tuon hulivilin kans 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä hyödyllinen taito! Ja just oli puhetta että kun sen oikean mielentilan saa opetettua alustalle niin se auttaa myöhemmin tokon ja tottiksen paikallaolojen kanssa, sekä tietty ihan omaa treenivuoroa odotellessa, autossa olemisessa jne. Vähän on Vilpunkin kärsivällisyys vielä lyhyttä mutta pikkuhiljaa :)

      Poista
  2. Apua, nää on aivan liian suloisia! Nyt ensimmäisen koirani kasvettua voi hyvin alkaa miettiä, miksei itsekin tajunnut harjoitella muun muassa alustalle rauhoittumista ja lelupalkkaamista aivan pienestä lähtien. Seuraavan kanssa sitten helpomman kautta! Jään seurailemaan teidän taipaletta isoksi koiraksi ❤
    Viimakoiruus.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei Lenninkään kanssa koskaan harjoiteltu leikkimistä tai muita nyt tosi olennaisina pitämiäni taitoja, vaikka se ei edes ole mun eka koira. :D Kummasti sitä joka pennun kohdalla osaa tehdä asioita aina vaan paremmin. Ja hyvät treenikaverit ja kasvattaja auttaa tietysti älyttömästi! :)

      Poista