perjantai 12. tammikuuta 2018

Vilppu 1 vuotta




Niin se vuosi meni - järkyttävän nopeasti - ja Viipu Viipulainen on nyt virallisesti tasan yhden vuoden hienossa iässä. Se, kun keskiviikon myöhäisillan agilitytreeneissä jännättiin Lyylin pian alkavaa synnytystä, on vielä täysin tuoreessa muistissa. Välillä tuntuu että Vilppu on ollut meillä aina, välillä mä vieläkin ihmettelen sitä että se on oikeasti mun ja meidän yhteinen matka on (toivottavasti) vielä aivan alussa.

Vuosi on ollut opettavainen ja antoisa, joskaan ei ihan helppo. Läheskään kaikki ei ole mennyt läheskään niin kuin etukäteen suunnittelin, mutta toisaalta Vilppu on monin tavoin juuri sellainen koiraystävä kun odotin ja toivoin. Se on aktiivinen, iloinen, läheisyydenkaipuinen, nokkela, vauhdikas, oppivainen ja kiltti sydänkäpynen. Lisäksi se on kiihkeä, äänekäs ja melko reaktiivinen nollasta sataan -tyyppi, joka on monin tavoin vielä kovin pentumainen. Paljon on Vilpun kanssa tekemistä ja meidän välisessä vielä yhteistyössä parantamista, mutta uskon että ollaan sen kanssa oikein hyvällä polulla.

On ihan mahtavaa, että ollaan päästy Vilpun kanssa aloittelemaan kaikkia niitä harrastuksia joita etukäteen olin meille kaavaillutkin ja saatu iso liuta uusia ihmis- ja koirakavereita. Erityisen ihanaa on, että Vilppu on ollut koko ensimmäisen elinvuotensa täysin terve eikä olla käyty eläinlääkärissä kuin rokotuksilla.

Synttärilahjoja Vilppu ei nyt saanut, sillä se pisti eilen palasiksi mun läppärin virtajohdon ja uuden ostaminen ei ollut ihan halpaa lystiä, mutta käytiin Freya-siskon kanssa lenkillä ja se taisikin olla Vilpusta hauskempaa kuin mitkään maailman lahjat.

Innolla odotan, mitä Vilpun 1-vuotiskaudesta tulee. Toivottavasti päästään jatkamaan suunnilleen samaan malliin kuin tähänkin asti aktiivista harrastuskoirakon elämää. Paljon onnea Vilppu! ♥ En vaihtaisi tätä hupsua pikku vauhtiaussieta mihinkään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti