maanantai 13. maaliskuuta 2017

Ensimmäiset päivät pennun kanssa

Lauantaina käytiin pentutreffailemassa Vilpun siskon Freyan, sen omistajan Stiinan ja kasvattaja-Aijan sekä vasta sunnuntaina omaan kotiinsa lähteneen Iineksen kanssa. Sattumalta lenkkipaikalla oli muitakin tuttuja ja lopulta pennut pääsivät vipeltämään kahdentoista koiran laumassa. Tehtiin vajaan kahden tunnin lenkki upeassa auringonpaisteessa, vauhti ei tietystikään päätä huimannut. Pennut jaksoivat älyttömän hienosti lenkkeillä ja painia, tosin loppuillan Vilppu olikin sitten oletetusti ihan rikkipoikki.

Sisko on paras painikamu! © Aija Tanskanen

Niin komea<3 © Aija Tanskanen
Ollaan lisäksi harjoiteltu kynsien leikkaamista, luoksetuloa, leikkimistä, omaa nimeä ja katsekontaktin ottamista. Ollaan ajettu bussilla ja kohdattu kaupungissa kaikenlaista autoista pyöräilijoihin. Ollaan oltu tassupesulla ja imuroitu. Sunnuntaina käytiin Mustissa ja Mirrissä, Vilppu oli oikein reipas vaikka paljon oli uutta ja ihmeellistä aina liukuovista rämiseviin ostoskärryihin. Pentu on ollut pari kertaa pienen pätkän yksin Lennin kanssa ja myös ilman Lenniä, ja yksinolot ovat sujuneet hienosti koirien levätessä.

Vilppu on viisas ja kiltti pieni koiralapsi, vaikka meteli on kyllä kova silloin, kun jokin ei sitä miellytä. Erilaisia ääniä tai alustoja se ei ole jännittänyt juuri ollenkaan. Vilppu ei tunnu hirveän ahneelta, ei erityisemmin välitä mun tarjoamasta namipalkasta eikä myöskään syö kovin kiihkeästi, mutta se voi tietysti vielä muuttua. Täytyy etsiä joku herkku, joka sitä oikeasti kiinnostaa! Sen sijaan Vilppu leikkii jo aika hyvin ja on kovin mielissään ihan jo kehuista ja pusuista.


Murut mahtuvat jo samalle matolle

Iltaisin Vilppu on rauhoittunut yöunille ongelmitta ja nukkunutkin rauhassa. Olen kerran yössä herännyt käyttämään sen ulkona ihan oma-aloitteisesti ja aamulla se on ensimmäisen kerran noussut joskus seitsemän pintaan. Sisäsiisteys sillä on hirmu hienolla mallilla ja kaiken kaikkiaan ensimmäiset päivät ovat sujuneet helpommin kuin kuvittelinkaan. Nyt tänään vauhti on alkanut vähän kiihtyä ja meno muuttua villimmäksi, mutta se on ihan odotettua. Hauska nähdä, miten hurja siitä vielä kuoriutuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti